Ajatuksia

Joka puolella aina julkaistaan asioita, miksi mies pettää. Yleensä liittyvät siihen, että suhteessa ei mene hyvin, seksi ei suju, ei ole tyytyväinen toiseen tai itseensä. Osasta voisi selvitä jos vaan pariskunnat pystyisivät puhumaan keskenään. Voisi muutama ero välttyä tai selvitä pienemmällä hämmingillä asiasta.

Missään ei kuitenkaan puhutua siitä, että miehelläkin on tunteet. Kaikki ei vaan osaa puhua/huomioida omia tunteitaan. Yksi eroihin johtava syy voi olla, että haluaa kokea ihastumisen ja rakastumisen uudestaan. Sen kihelmöinnin vatsanpohjassaan. Näitä tuntemuksia ei saa vakituisessa suhteessa ja miksi pitäisikin? Siirtyminen ihastuksen asteelta vakituiseen suhteeseen vaatii tietyllä tapaa osittaista muutosta ajatuksenkulussa. Ei sitä voi olettaa, että samat tuntemukset jatkuvat läpi suhteen. Jos sitä olettaa, että kaikki vaikuttaa vielä samalta, kun ollaan seurusteltu pidemmän aikaa ja asuttukkin samankaton alla, niin ongelmia synytyy varmasti.

Ehkäpä ihmisten pitäisi oppia tähän, että ei kaikki tunnu aina samalta. Suhteet kehittyy ja muuttuu, halusi sitä tai ei. Asioista ja tuntemuksistaan pitää muistaa puhua, eikä pelätä niitä. Puhumalla asiat aina ratkeavat suuntaan jos toiseenkin. Helpomminhan sitä toisenkanssa tulee toimeen, kun tietää, mitä toinenkin tuntee.

Voisi taas jatkaa tätä, kun löytyi sopiva väli.

Olen jo pidemmänaikaa ihmetellyt Eduskunnan toimintaa, varsinkin "ekologisuuden" saralla. Ovat tehneet järjettömiä päätöksiä jätevesi sekä lamppuasiassa. Eihän pientalojen jätevesiasetuksesta ole muuta hyötyä, kuin se että laitteita tekevät firmat saavat ihan hemmetisti rahaa. Ja varmaan ihmiset joutuvat vielä maksmaan lisää koko sopasta, kun vain yksi valmistajista pääee laitteillaan tarvittaviin tuloksiin. Että mites nämä, jotka ovat jo tehneet kalliit remontit ja tuleekin ilmi, että ihan turhaan. Joutuvat sitten vielä toiseen otteeseen pulittamaan kaivot+ laitteet, että kaikki olisivat määräysten mukaisina. Löytyypäs sitten monta monituista kansalaista, jotka elävät kädestä suuhun, kun joutuvat makselemaan lainojaan. Ei tämäkään ratkaisu tule edulliseksi valtiolle.

Voisivat kerrankin lain valmistelijat myöntää, että olivat väärässä ja kumota lain. Näin voitaisinn ehkä välttää suuremmat vahingot, mitkä syntyvät kansalaisten turhautumisesta, kun pitää lain nojalla sijoittaa suuria rahasummia ihan turhaan.

Ja sitten nämä energiansäästölamput. Ei ole pitkään aikaa turhempaa keksintöä keksitty. Odottelen innolla sitä päivää, kun kaikki on siirtyneet käyttämään näitä kehtilmiä. Varsinkin sitä, kun peräkammairin pojat/tytöt vaihtelevat lamppujaan vanhaan malliin. Näin nämä elohopeaa sisältävät lamput päätyvät todennäköisesti kaatopaikalle/muuhun jätettä käsittelevään laitokseen. Sitten ihmetellään, että mistä tämä kaikki elohopea tänne luontoon on päätynyt. Ei se valistus mene kaikille perille, ei vaikka lekalla päähän hakkaa. Energiansäästölampuissakin suurin voittaja on yritykset, mitkä lamppuja tekee. Ei perus kansalainen hyödy tästäkään asetuksesta mitään.

Loma

Jäänyt kirjoittelu hetkeen, kun on tuntunut, ettei sopivaa hetkeä sille löydy. Ensimmäinen osa kesälomista vietetty ja reissattu ympäri suomea. Käytiin Valkeakoskella, Leppävirralla, Kouvolassa, Vääksyssä ja Tervakoskella. Eli reilut 1000km tuli ajeltua. Samalla ihmeteltyä kanssa autoilijoita. Etenkin käyttäytymistä kameratolppien kohdilla. Kuinka vaikeaa toisten on ymmärtää, että jos ajat suurinta sallittua nopeutta, niin ei se kamera välähdä. Osalla atoilijoista on tapana hidastaa, nopeudesta riippumatta, aina n.60km/h tolpan kohdalla. Sit tolpan jälkeen hirveä kiihdytys. Eihän tuossa touhussa ole mitään järkeä.

Tyttökulta.

On tuo lapsonen ihmeellinen otus(ikää n.4,5kk). Hyvin ihana ja rakastettava. Tykkää vaikka touhuta kokopäivän. Leikkiä, nauraa, hymyillä ja syödäkkin välillä. Nukkua vaunuissa tai isin vieressä päikkärit. Illalla sit käydä suihkussa tai kylvyssä. Mutta auta armias jos pitää käydä yöunille isin kanssa. Sit vaikka huudetaan maailman tappiin, ennemmin kun syyään ja käydään nukkumaan. Äidin kanssa kyllä voidaan asia hoitaa ilman suurempaa kinumisia. On ne veikeitä otuksia, nuo lapsosoet.

Vegehipit.

Ei kasvisruuissa/vegehipeissä ole mitään vikaa. Kasvisruoka on hyvää ja terveellistä. Ekologisuuskin on hyvästä, mutta rajansa kaikella. Jos halutaan säilyttää tämä planeetta asumiskelpoisena, tarvitaan siihen jotain mutakin, kun länsimaisten egohippeily. Kun se oikein onnistu muualla, kun suuremmissa kaupungeissa. Ihan vaan siksi, että kaupungissa asukastiheiys on suurempi. Ihminen on kuitenkin käyttänyt eläimiä hyödykseen aikojen alusta. ( ja eläimet ihmistä ravintona(ihmnen on eläin))

Kasivisruoka on hyvää, mutta siinäkin pitäisi panostaa kotimaisuuteen. Mitä järkeä on tuoda vihanneksia, soijaa, yms. ulkomailta, kun kotimaien lihan tuotannosta syntyy huomattavasti pienempi hiilijalanjälki. Ruuaassa pitäisikin panostaa enempi lähiruokaan ja siihen, että ruokaa heitettäisiin vähemmän pois.


Niin ja jos halutaan pitää maapallo vielä asuttavana, tarttis tehdä jotain väestönkasvulle. Ei täällä pystytä kuitenkaan tuottamaan tarvittavaa ravintoa kasvavalle väestönmäärälle. Jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Ehkäpä tämän hetkiset luonnon katastrofit ja uuden sairaudet on luonnon oma tapa hillitä ihmisten määrää.

Isyys.

Onhan tässä jo päässyt nauttimaan isänä olosta jo mahtavat 3kk =). Pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään mistä voisi olla kysymys koko asiassa. Onhan tuollaisen lapsosen syntymä iso asia elämässä. Eikä sitä kukaan voi muuttua isäksi yhdessä hetkessä, siihen kasvetaan. Ja onneksi se kasvu jatkuu koko loppuelämän ajan. Suurin muutos on ajattelutavassa, sen ymmärtämisessä, että eipä olla enään kaksin. Eikä aikaakaan ole samoihin asioihin enään niin paljoa kuin ennen. Mihinkään muutokseen ei pysty varautumaan etukäteen. Voi kyllä ajatuspohjalta hahmottaa, mitä tuleman pitää, mutta kaiken tietää vasta kun se iskee päälle.

Eikä isyyteen liity pelkästään lapsi. Siihen sisältyy myös puoliso. Täytyy myös osata ottaa kumppanikin huomioon, antaa tilaa myös hänelle. Ei voi vaan tehdä mitä itse tahtoisi, jostain asioista pitää vaan luopua aina välillä. Kyllä sitä omaakin aikaa silloin tällöin on, jolloin voi tehdä omia asioita. Kaikesta pitää vain löytää keskitie, mitä kulkea.

Päivitystä.

Tänään on tullut sitten shoppailtua. Saatiin keittiöön uus lamppu sekä uus astiasto. Rupee keittiön ilme pikkuhiljaa hahmottumaan sellaiseksi, kun se halutaan. Sain itsekkin uuden lelun: espresso keittimen. Jotain ne sai taottua päähän Italiassa, kun olin sielä työharjoittelussa 2005. Perus suomalaista kahvia ei pysty juomaan kupillista millään konstilla, mut espresso on vaan hyvää =). Sama pätee myös tupakkatuotteissa. Perus tupakkaa ei pysty polttelemaan, mut sikarit on asia erikseen. Niistä pystyy nauttimaan hyvinkin paljon.


Se olis sit pääsiäinen. Pitkät lomat \o/. Ehtiipä tekemääm pihallakin hyvällä tuurilla jotain. Pitäis ainakin marjapensaat käyä läpi ja karsia. Kahtella muutenkin pihan kasvit läpi. Varjopuolena täytyy saada tehtyä viiden päivän työt neljään päivään.

Nuoriso.

Kuorosota käyty ja rahaa lahjoitettu hyvään tarkoitukseen. Hyvä niin. Mistähän yleensä johtuu se, että aina kun kunnat rupeavat säästämään, niin ensin leikatanaan rahoja nuorison tarpeista? Sitten ihmettellään, kun nuoriso voi huonosti ja tekevät pahojaan. Hilluvat pitkin kaupungin katuja. Pitäishän tuosta jo tyhjmemmänkin nähdä yhteys. Eikä tuollainen toiminta ole edes kovinkaan pitkänäköistä. Kyllä ne ongelmat sitten myöhemmin tulevat vastaan, suuremmin ja pahemmin. Kuinka paljon helpommalla päästäisiin, jos satsattaisiin edes hiukan enempi nuorten hyvinvointiin, jäis pahanteot pienemmäksi ja aikuisiän ongemat vähemmällle.

Eikä välttämättä tarttis edes niin suuria satsauksia asiaan. Saatais nuorelle mahdollisuus puhua asioistaan jollekin, joka kuuntelee rauhassa. Osais sitten toimia jos olis toiminnan tarve. Pitäis myös muistaa kysyä nuorilta itseltään, millaista toimintaa, apua he itse tarvitsevat.

Tietenkin kaikkeen vaikuttaa myös oma perhe. Jos kotona on joku joka kuuntelee ja välittää lapsen tekemisistä, niin on huomattavasti paljon parammat mahdollisuudet elää mukava nuoruus. Ei se sen kummempia tarvitse. Yhteiskunnan pitäisi ymmärtää, ettei ole kaikkein parhain vaihtoehto, että molemmat vanhemmat luovat uraa. Eihän siinä jää enään sen suuremmin aikaa lapsille, jos kokoajan painaa työstressi koko ajan päälle. Ei valtiointaulotta saada nousuun sillä, että vanhemmat raataa niskalimassa uraa ja lapset hillii pitkin katuja. Ongelmiahan siitä syntyy. Miksei yhteiskunta panosta enempi kotikasvatukseen? Tuksi perheitä, joissa toinen vanhempi jää kotiin hoitamaan lapsia. Ei nuo päiväkodit aina ole se parhain vaihtoehto.

Rakennusprojekteja.

Kesällä odottaa muutama projekti. Pitäis väsätä kunnon grilli pihalle. Sellanen mis on myös paikka muurikkapannulle. Saa sit paistetutakunnon lettuja. Sit pitää availla kuistia ja kurkistaa mitä sen alle kätkeytyy. Tuli nimittäin huomattua et kellariin tulee vettä ilmanvaihtoputkesta mikä sattuupi menemään juurikin tuonne kuistinalle. Varmaan selviää pienellä mutkantekemisellä putken päähän. Sit vois aloitella saunaremottia. Kaikki vaan pois ja uutta tilalle. Saa sit rakennettua myös saunakammarin. Edelliset asukkaat olivat pitäneet kyseistä tilaa jonkuntason varastona. Täytyy kyl myös eristää samalla. Ja ennen kun näitä pääsee väsäämään, niin tarttee tehdä meiän lastenhuone valmiiksi. Tarttee maalata seinät ja asennella listat.
Sit olis viel kiva, jos joskus ehtis väkertämään tuohon pihalle leikkimökinkin. Paikka ja rakennusluvat kyl löytyy, tarttis vaan jostian saada tarpeet.

Aikuistenkoossa 2.

Lisää loistavia ideoita. Olis mahtavaa jos olis vaikka jalkapallokentän kokoinen pallomeri! Vois verestää oikein kunnolla lapsuudenmuistoja noista mahtavista paikoista. Sinne sit vois sijoittaa vaikkapa pari saarta johon kaikenmaailman vekottimia. Liukumäki, kiipeilytelineitä yms. muita leikkikentän kapistuksia, tietenkin sopivassa mittasuhteessa. Olis ainakin sit kunnolliset liukumäet \o/.


Kylpylöissäkin parhautta on vesiliukumäet. Eihän sitä kaikenaikaa jaksa missään altaassa lillua. Viimeksikin tuli laskettua vesiliukumäessä joku 1h yhteenputkeen.

Aikuistenkoossa.

Tullut miettittyä, kun on katsellut 2.5kk ikäisen tyttären touhuja, että mitäs jos tehtäis aisiat aikuisellekkin samassa mittakaavassa kun vauvoille. Tai siis, jos tehtäis vauan leluja aikuisille. Tullainen lelukaari vois olla mielenkiitoinen kapistus. Olis varmaankin sellainen parimetriä pitkä, leveä että korkea, jossa roikkuis esim pehmonalleja narunpäässä. Vois mennä sitten makaamaan allle ja "leikkiä" näillä. Vois olla ihan mielenkiitonen kokemus. Tai sit joku sitteri. Siin vois olla johonkin opiskeliayksiöön ihan loistava huonekalu. Päivisin vois käyttää ihan normaalisti löhötuolina ja yöks sit keinuominaisuus pois käytöstä sekä laitos vaakatasoon niin vois nukkua. Ei tarttis enään sänkyä niin säästyis tilaa. Sit olis tienkin mahtavaa jos sänkykin olis samaa kokoluokkaa. Mahtuis ainakin kunnolla nukkumaan, eikä tarttis taistella tilasta kenenkään kanssa. Haittapuolena tietenkin vois eksyä peitonalle. Tai sit tuollanen syöttötuoli. Tarttis hetki kiivetä, et pääsis aterioimaan. Kaikki olis muutenkin suurta ja mahtavaa, eikä ihmetys loppuis ihan heti. Hmmm...tai sit vaan pitää mennä käymään Texsasissa.

Lajittelusta.

Tulee työnpuolesta tyhjenneltyä ihmisten roska-astioita, kerran roskakuski olen. Ihmetyttää suuresti ihmisten lukutaidottomuus. Kuinka vaikeaa on pistää paperit omaan keräysastiaan ja kartongit omaansa? Kun kerran on ne jo sinne jätekatokseenkin asti onnistunut raahaamaan, niin miksei sitten pistäisi niitä omiin astioihin? Eivät ne sekotu kuitenkaan missään vaiheessa. Paperista tehdään jälleen paperia ja kartongista vessapaperihylsyjä.

Myös vanhemmat rouvashenkilöt(uskoisin heidän ainakin olevan) voisivat lakata puunaamasta jok ikistä jugurtipurkkia, foliovuokaa sekä kaikkia mahdollisia muovirasioita. Nämäkään eivät kuulu kartonkiin vaan yleensä seka/energia jätteeseen. Voisivat sen innon, minkä näiden purkkien putsaukseen käyttävät, käyttää johonkin oikeasti hyödylliseen, vaikka juoda kaffeeta sen naapurin kanssa, tai villasukkien kutomiseen. Olisi siten taas maailmassa usemapi onnellinen ihiminen.

Ruokia

Tuli tuossa alkuviikosta tehtyä kaalilaatikkoa sekä puolukkahilloa(voittaa kaikki kaupan hillot mennen tullen). Varmaan viimeksi tullut syötyä kaalilaatikkoa kunnolla joskus 5 vuotiaana =). Ihan hyvää siitä tuli, eli täytyy tehä toistekkin. Sitä pystyy näköjään osittain yllättämään itsensä entisillä inhokkiruuiilla. Kun ei syö pitkään aikaan jotain, niin siitä voikin ruveta tykkäämään. Täytyy siis jossainvälissä varmaankin tehdä kaalikeittoakin.
Toivottavasti sitä ehtisi tehdä ensivtalveksi kellarin täyteen hilloja ja mehuja. Parhaimpia aikaansaannoksia tähän mennessä on karviaishillo sekä tuo puolukkahillo. Täytyy vielä hankkia kasa tyhjiä lasipurkkeja ja -pulloja niin saa kaiken sitten syksyllä talteen.

Lakko

Näköjään lakkoa pukkaisi päälle. Onneksi olen lomilla tämän viikon. Voisi luulla, että näissä työehtosipumuksissa päästäisiin sopuun, ennen kun edellinen loppuu. Onhan tätäkin jo puitu viimevuoden puolelta asti, eikä sopimusta olla saatu aikaan. Ei sen sopimuksen luulisi isoilta ihmisiltä niin vaikea saada kasaan, vai onkohan heilläkin vielä päällä opiskeluaikojen perusmeininki, että mitään ei saa aikaiseksi ennen kun on pakko. Kovinkohan moni työntekiä edes tietää, miksi ovat menossa lakkoon? Enpä usko, että rivityöntekijällä on sen suurempaa mielikuvaa mitiä kaikkea ollaa muuttamassa (itse en ainakaan tasantarkkaa tiedä). Veikkaisin, että suurinosa haluaisi tehdä töitä vanhaan malliin ja jättää lakkoilun sikseen. Ymmärrän kyllä senkin, että sopimukset pitää tehdä, ja jos ei pääse muuten haluamaansa lopputulokseen, niin asialle on tehtävä jotain. Mutta eikö näinä aikoina voitaisiin kehitellä jokin fiksumpi tapa ratkoa erimielisyydet?

Alku

Kai tämmöinenkin pitää joskus aloittaa. Eipähän ole tullut kirjoiteltua suuremmin mitään, sitten ylä-asteen ainekirjoituksien. Ehkäpä tämä korvaa tuon oman ilmaisun reiän. Joskus vaan iskee palava halu kirjoittaa ajatuksiaan ylös jonnekin.