maanantai 1. maaliskuuta 2010

Lakko

Näköjään lakkoa pukkaisi päälle. Onneksi olen lomilla tämän viikon. Voisi luulla, että näissä työehtosipumuksissa päästäisiin sopuun, ennen kun edellinen loppuu. Onhan tätäkin jo puitu viimevuoden puolelta asti, eikä sopimusta olla saatu aikaan. Ei sen sopimuksen luulisi isoilta ihmisiltä niin vaikea saada kasaan, vai onkohan heilläkin vielä päällä opiskeluaikojen perusmeininki, että mitään ei saa aikaiseksi ennen kun on pakko. Kovinkohan moni työntekiä edes tietää, miksi ovat menossa lakkoon? Enpä usko, että rivityöntekijällä on sen suurempaa mielikuvaa mitiä kaikkea ollaa muuttamassa (itse en ainakaan tasantarkkaa tiedä). Veikkaisin, että suurinosa haluaisi tehdä töitä vanhaan malliin ja jättää lakkoilun sikseen. Ymmärrän kyllä senkin, että sopimukset pitää tehdä, ja jos ei pääse muuten haluamaansa lopputulokseen, niin asialle on tehtävä jotain. Mutta eikö näinä aikoina voitaisiin kehitellä jokin fiksumpi tapa ratkoa erimielisyydet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti